Suomen ulkopolitiikassa korostuu aktiivinen puolueettomuus, joka perustuu tiiviiseen EU-jäsenyyteen sekä hyvien suhteiden ylläpitämiseen niin länsimaiden kuin idän valtioiden kanssa. Tämä harkittu linja on tehnyt Suomesta arvostetun yhteistyökumppanin ja mahdollistanut osallistumisen rauhanneuvotteluihin haastavissa tilanteissa. Suomi on toiminut välittäjänä muun muassa Lähi-idässä ja Balkanilla, ja sen neutraali lähestymistapa on saanut laajaa kansainvälistä arvostusta. Puolueettomuuden perintö näkyy edelleen Suomen ulkopolitiikassa, jossa painotetaan diplomatiaa, keskustelua ja rauhanomaisia ratkaisuja ilman aseellista puuttumista.
Suomi on osallistunut aktiivisesti YK:n rauhanturvatehtäviin useiden vuosikymmenten ajan. Ensimmäiset suomalaiset osallistuivat operaatioihin vuonna 1956, ja sen jälkeen Suomi on ollut mukana lukuisissa tehtävissä eri maanosissa, muun muassa Libanonissa, Kosovossa ja Afrikan sarvessa. Suomalaisten vahvuuksia rauhanturvatehtävissä ovat korkea koulutustaso, puolueeton lähestymistapa ja hyvä vuorovaikutus paikallisten kanssa. Suomen osallistuminen rauhanturvaamiseen on tärkeä osa sen sitoutumista globaaliin turvallisuuteen ja ihmisoikeuksien edistämiseen, mikä lujittaa sen asemaa vastuullisena ja rauhantahtoisena toimijana kansainvälisessä yhteisössä.
Suomen ulkopolitiikan ytimessä on vahva omistautuminen demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseen. Kehitysyhteistyön kautta Suomi tukee oikeusvaltioperiaatteen vahvistamista, sukupuolten tasa-arvoa ja kansalaisyhteiskunnan kehittymistä kehittyvissä maissa. Koulutus nähdään tärkeänä välineenä kestävän kehityksen ja osallistavan yhteiskunnan rakentamisessa. Suomen toiminta EU:ssa ja kansainvälisissä järjestöissä, kuten YK:ssa, heijastaa sen aktiivista roolia demokraattisten arvojen puolustajana. Näin Suomi ei ainoastaan suojele oikeuksia kotimaassa, vaan vaikuttaa myös kansainvälisesti oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen.
Kulttuuri on tärkeä osa Suomen ulkopolitiikkaa, ja sen avulla maata tunnetuksi tehdään rauhanomaisesti ja rakentavasti. Kulttuuridiplomatia tukee kansainvälistä yhteistyötä ja lisää maiden välistä ymmärrystä. Ulkomailla toimivat suomalaiset kulttuuri- ja tiedeinstituutit tarjoavat näyttämön taiteelle, muotoilulle, koulutukselle ja tutkimukselle. Tapahtumat kuten Helsinki Design Week ja erilaiset kansainväliset näyttelyt esittelevät suomalaista luovuutta maailmalle. Tällainen pehmeä vaikutusstrategia auttaa rakentamaan myönteistä kuvaa Suomesta ja vahvistaa sen roolia kansainvälisenä kulttuurin ja innovaation edistäjänä.